Stefan Wallin

Teknologia-alan nousevia sektoreita

IoT eli Esineiden internet

Internet of Things tarkoittaa käytännössä lisääntyvää laitteiden kytkemistä internetiin, sekä teollisuudessa että henkilökohtaisessa käytössä. Näitä laitteita ovat muun muassa anturit kuten sähkömittarit, tuotantolaitteet, kulkuvälineet tai vaikkapa jääkaapit ja kodin valaistus. Sovellusten määrä kasvaa hurjaa vauhtia, erään arvion mukaan laitteita olisi kytketty verkkoon vuonna 2020 jo 25 miljardia kappaletta.

Yksityiselle ihmiselle tämä tarkoittaa parempaa mahdollisuutta hallita laitteistoa älypuhelimen kautta myös etänä, ja saada reaaliaikaista dataa niiden toiminnasta. Laajemmissa sovelluksissa IoT mahdollistaa kokonaisten kaupunkien tai liikennejärjestelmien verkottumisen älykkäästi. Yhteiskunnallisesti IoT:ssä nähdään valtavaa potentiaali muun muassa terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun kehittämisessä.

iGaming

Peliteollisuus on jo pitkään ollut maailmanlaajuisesti taloudellisesti merkittävä teknologian osa-alue. iGaming käsitteenä viittaa kuitenkin erityisesti online rahapeleihin, ei siis pelailuun yleisesti. iGaming siis käsittää muun muassa nettipokerin, nettikasinot, vedonlyönnin ja muun peliviihteen jossa tavoitellaan rahallisia voittoja. Alan trendejä ovat muun muassa uudet pelimuodot, helpot maksutavat, mobiilipelaamisen kasvu ja toisaalta myös pelialan kehittyvä lainsäädäntö.

iGaming-alan kehitys kulkee käsi kädessä myös älylaitteiden ja verkkojen kapasiteetin ja maksuteknologian kanssa. Kyberturvallisuus on keskeisessä roolissa kun liikutellaan merkittäviä rahasummia kansainvälisesti, ja hämärätoimijoitakin alalla esiintyy.

FinTech

FinTech on lyhenne Financial Technology eli finanssiteknologia-käsitteestä. Tämä voimakkaasti kasvanut sektori tuottaa rahoituspalveluita, uusia valuuttoja, sijoitustuotteita sekä mobiili- ja verkkomaksamista. FinTech sektorilta löytyy pankki- ja teknologiajättien lisäksi runsaasti pieniä ketteriä start-up yrityksiä. Esimerkki suurten firmojen kiinnostuksesta sektoriin on Facebookin käynnistämä Libra-virtuaalivaluutta.

Yksi keskeinen teknologia tällä sektorilla on Blockchain, eli Lohkoketju joka mahdollistaa hajautettujen tietokantojen ylläpidon. Ketju on eräänlainen lista tai loki transaktioista, joka jaetaan käyttäjille.

Kyberturvallisuus

Kaikki nämä trendaavat alat, IoT, iGaming ja Fintech ovat haavoittuvaisia kyberturvallisuuden näkökulmasta. Etenkin esineiden internetin osalta on laadittu suoranaisia kauhuskenaarioita. Voisivatko hakkerit kaapata etänä ajoneuvoja tai vaikkapa koko energiantuotantojärjestelmän? Demonstraatiomielessä on jo kaapattu esimerkiksi valaisimia ja turvakameroita. Samoin Fintech-sektorilla etenkin virtuaalivaluuttoja on varastettu niiden säilöistä, ja jäljittäminen on mahdotonta.

Kyberturvallisuus on joskus myös ristiriidassa alan muiden kehityskulkujen kanssa. Toisaalta kaikesta haluttaisiin mahdollisimman helppokäyttöistä: kaikki yhdellä klikkauksella mistä tahansa päin maailmaa. Turvallisuuden asiantuntija on se jonka on tylsästi huomautettava mitä vaaroja tämä pitää sisällään.

Wuhanin koronavirusepidemia

Päivitetty 29.1. Tänään uutisoitiin että myös Suomesta on todettu koronavirustartunta. Potilas on eristettynä hoidossa Lapin keskussairaalassa.

Kiinan Wuhanista vuoden 2019 lopulla liikkelle lähtenyt koronavirusepidemia on herättänyt huolta maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Ivalon tautiepäilyt paljastuivat onneksi aiheettomiksi, mutta virus on varmistetusti tavattu jo useiden Aasian maiden lisäksi ainakin Ranskasta ja Yhdysvalloista.

Viruksen alkuperä

Viruksen virallinen designaatio on 2019-nCoV, ”n” tarkoittaen sanaa novel eli uusi, ja CoV koronavirusta. Koronavirukset ovat tarttuvassa muodossaan pyöreitä ja niillä on piikkimäisiä ulokkeita, muistuttaen mikroskoopissa kruunua josta ryhmä on saanut nimensä..

Ne aiheuttavat hengityselintauteja ihmisissä, muissa nisäkkäissä ja linnuissa. Rokotetta ei tällä hetkellä ole. Ihmiseen tarttuvia koronaviruksia tunnetaan tällä hetkellä seitsemän kappaletta. Pahamaineisin näistä on vuoden 2003 epidemian aiheuttanut SARS-CoV. Kuolleisuus oli tunnistetuissa tartuntatapauksissa 11%.

SARS jäljitettiin Yunnanin maakunnan luolissa asuvaan lepakkolajiin, ja oli sieltä siirtynyt ihmiseen sivettikissan kantamana. Wuhanin uuden taudin alkuperä on vielä osin selvityksen alla, mutta näyttää että myös se on lähtöisin lepakoista.

Mahdollisia välittäjäeläimiä on useita. Yhtenä vaihtoehtona useiden kiinalaistiedemiesten julkaisemassa artikkelissa on esitetty käärmeitä, tosin tähän on suhtauduttu skeptisesti.

Ihmiseen virus siirtyi kuitenkin todennäköisimmin Huananin merenelävien tukkumarkkinoilta. Kyseessä on niin sanottu ”wet market”, jossa myydään lukuisia eläinlajeja ravinnoksi, useat näistä vielä elossa. Kiinalaisessa keittiössä eksoottisten villieläinten liha on arvostettua ja tunnetaan nimellä Yu Wei.

markkinat kala liha
kuvituskuva

Juuri useihin eri lajeihin kuuluvien elävien eläinten ja ihmisten tiivis yhdessäolo tekee tämän tyyppisistä markkinoista otollisen ympäristön virusten loikkaamiselle lajista toiseen.

Kuinka suuri uhka virus on?

Tartuntojen määrä kasvaa päivittäin. Tätä kirjoitettaessa 27.1. tilannetta seuraava sivusto kertoo vahvistettujen tapausten määräksi 2794. Näistä 2737 on Kiinan mantereelta, ja toistaiseksi muualta on vain yksittäisiä havaintoja. (Esim. USA 5, Australia 4, Etelä-Korea 3).

Huolestuttavaa on että Kiinassa virus on levinnyt lähes kaikkiin maakuntiin. Epidemian puhkeaminen osui yhteen kiinalaisen uuden vuoden kanssa, jolloin miljoonat kiinalaiset matkaavat kotiseuduilleen ja jälleen takaisin kaupunkeihin.

Vain neljä päivää ennen Wuhanin karanteenitoimenpiteitä, vietettiin kaupungissa ”kymmenentuhannen perheen” juhlaillallista, johon saapui jopa 40 000 perhettä. Sukulaisten tapaamisen lisäksi vaurastuvassa Kiinassa myös matkustaminen ulkomaille pyhien ajaksi on kasvattanut suosiotaan.

Kiinalaisviranomaiset käynnistivät mittavat toimet Wuhanin eristämiseksi, mutta kritiikkiäkin hitaudesta ja asioiden piilottelusta on esitetty kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa.

Toistaiseksi monet arviot uuden koronaviruksen tarttuvuudesta ja tappavuudesta ovat vain alustavia. Virusten yhteydessä puhutaan niin sanotusta R0-luvusta joka mittaa sitä kuinka monta uutta tartuntaa kukin tautiin sairastanut keskimäärin aiheuttaa. Tällä hetkellä arviot vaihtelevat 1.4 ja 3.8 välillä.

Vahvistettuja kuolemantapauksia on ollut (26.1.2020) 80 kappaletta. Suurella osalla sairastuneista tauti on muistuttanut flunssaa ja siitä on toivuttu varsin hyvin.

Uudet virukset aiheuttavat syystäkin huolta ja tehokkaat viranomaistoimet ovat tarpeen niiden leviämisen ehkäisemiseksi. Yleiskuva tällä hetkellä on kuitenkin että varsinaiseen alarmismiin tai erityisiin toimenpiteisiin ei ns. ”tavallisten ihmisten” osalta Suomessa ole syytä.

Kiinassa synnytettiin ensimmäiset sika-apina-kimeerit

Kiinalainen valtiollinen tutkimuslaitos kertoi marraskuusa 2019 synnyttäneensä ensimmäistä kertaa porsaita joilla oli apinan geenejä. Nämä sika-apinat näyttivät ulkoisesti normaaleilta porsailta. Niillä oli kuitenkin jaavanmakakin geenejä useissa elimissään. Tutkimus julkaisiin lehdessä Protein&Cell.

Koetta johtanut tohori Tang Hai tiimeineen kasvatti alustalla apinoiden soluja, jotka oli geenimuuntelun avulla saatu tuottamaan bioluminenssia eli valoa. Näin soluja voitiin jäljittää. Muunnelluista soluista poimittiin kantasoluja jotka puolestaan injektoitiin hedelmöitettyihin sian alkioihin.

Emakkoihin siirrettiin yli 4000 alkiota. Poikueessa oli kymmenen porsasta joista kaksi oli tällaisia kimeerejä, eli kahden eliön sekoituksia (eng. chimera, antiikin taruolennon mukaan). Kaikki kuolivat viikon sisällä. Kuolinsyy ei ole selvillä, se ei välttämättä liity vieraisiin geeneihin vaan saattoi olla seurausta keinohedelmöityksestä joka on sioilla vaikeaa.

Apina-geenien osuus oli hyvin alhainen, arviolta yhden tuhannesosan ja yhden kymmenestuhannesosan väliltä. Kudoksista apinan geenimateriaalia sisälsivät keuhkot, maksa, sydän, perna sekä porsaiden iho.

Työryhmä aikoo jatkaa kokeilua. Tavoitteena on saada syntyneet porsaat elämään pidempään ja myös tuottaa sikoja joilla apinan geenien osuus on suurempi.

Kokeita myös ihmisten geeneillä

Sikoihin on aiemmissa kokeissa siirretty myös ihmisen geenejä. Nämä alkiot on kuitenkin eettisistä syistä tuhottu eikä sika-ihmis-kimeerejä ole toistaiseksi tuotettu.

Ajan myötä näiden tutkimusten tavoitteena on selvittää olisiko ihmisen siirtoelimiä mahdollista kasvattaa eläinten ruumiissa. Toistaiseksi saavutetut tulokset ovat kuitenkin vielä kaukana tästä.

Käytännön ongelmien lisäksi myös eettiset kysymykset hankaloittavat tutkimusta.

Siirry sivun alkuun